2025芬蘭語(yǔ)等級(jí)考試全面級(jí)試卷考試時(shí)間：______分鐘總分：______分姓名：______一、選擇題（本部分共20小題，每小題2分，共40分。請(qǐng)仔細(xì)閱讀每個(gè)選項(xiàng)，選擇最符合題意的答案。）1.你在芬蘭超市里想買一瓶牛奶，但面對(duì)琳瑯滿目的品牌和種類有些不知所措。這時(shí)，售貨員熱情地幫助你，并推薦了一款本地最受歡迎的牛奶品牌。請(qǐng)問(wèn)，你接下來(lái)最可能用哪種芬蘭語(yǔ)表達(dá)來(lái)感謝售貨員的幫助？A.KiitosB.OletkoC.Mik?D.Miten2.芬蘭語(yǔ)的語(yǔ)法中，名詞有六個(gè)格的變化。假設(shè)你想表達(dá)“我讀了一本關(guān)于芬蘭歷史的書”，請(qǐng)問(wèn)在芬蘭語(yǔ)中，名詞“書”（kirja）在句子中應(yīng)該使用哪種格？A.NominativeB.GenitiveC.AccusativeD.Partitive3.芬蘭語(yǔ)的動(dòng)詞變化非常復(fù)雜，包括時(shí)態(tài)、語(yǔ)態(tài)和人稱的變化。當(dāng)你想表達(dá)“他們將會(huì)去赫爾辛基”時(shí)，應(yīng)該使用哪種動(dòng)詞形式？A.Menev?tB.Menet??nC.Menetet??nD.Menet??n4.在芬蘭，人們非常注重環(huán)保和可持續(xù)發(fā)展。如果你想在社區(qū)會(huì)議上提出一個(gè)建議，希望大家一起減少塑料使用，你會(huì)用哪種芬蘭語(yǔ)表達(dá)？A.Muistakaak?ytt??v?hemm?npahviaB.Muistakaak?ytt??enemm?npahviaC.Muistakaak?ytt??v?hemm?nmuoviaD.Muistakaak?ytt??enemm?nmuovia5.芬蘭語(yǔ)中有一種特殊的句式叫做“使動(dòng)態(tài)”，用來(lái)表達(dá)某種動(dòng)作的執(zhí)行者不明確。假設(shè)你想表達(dá)“房子被修復(fù)了”，你會(huì)用哪種句式？A.TaloonkorjattuB.TalokorjataanC.TalononkorjattuD.Taloaonkorjattu6.芬蘭語(yǔ)的形容詞變化與名詞的格變化密切相關(guān)。當(dāng)你想表達(dá)“她的花園很美麗”時(shí)，形容詞“美麗”（kaunis）應(yīng)該使用哪種格？A.NominativeB.GenitiveC.AccusativeD.Partitive7.芬蘭語(yǔ)中有一種叫做“副動(dòng)詞”的語(yǔ)法形式，用來(lái)表達(dá)動(dòng)作的方式或狀態(tài)。假設(shè)你想表達(dá)“他慢慢地走著”，你會(huì)用哪種副動(dòng)詞形式？A.HienostiB.HitkaanC.HitainD.Hitaasti8.芬蘭語(yǔ)中，動(dòng)詞的時(shí)態(tài)變化非常豐富。當(dāng)你想表達(dá)“我昨天去了學(xué)?！睍r(shí)，應(yīng)該使用哪種時(shí)態(tài)？A.IstunutB.MenenC.MennytD.Menin9.芬蘭語(yǔ)的量詞（如“一”、“兩”等）與名詞的格變化有關(guān)。當(dāng)你想表達(dá)“我有兩個(gè)朋友”時(shí)，量詞“兩”（kaksi）應(yīng)該使用哪種格？A.NominativeB.GenitiveC.AccusativeD.Partitive10.芬蘭語(yǔ)中有一種叫做“間接賓語(yǔ)”的語(yǔ)法結(jié)構(gòu)，用來(lái)表達(dá)動(dòng)作的間接接受者。假設(shè)你想表達(dá)“我給老師一本書”，你會(huì)用哪種間接賓語(yǔ)結(jié)構(gòu)？A.MinullekirjaB.KirjaaminulleC.MinullekirjanD.Kirjanminulle11.芬蘭語(yǔ)的語(yǔ)法中，有一種叫做“元音和諧”的規(guī)則，要求形容詞的元音與名詞的元音必須一致。假設(shè)你想表達(dá)“紅色的蘋果”，但“紅色”（punainen）的元音與“蘋果”（omena）的元音不一致，你會(huì)如何處理？A.PunaistaomenaaB.PunainenomenaC.PunainenomenaaD.Punaistaomenan12.芬蘭語(yǔ)中有一種叫做“反身動(dòng)詞”的語(yǔ)法形式，用來(lái)表達(dá)動(dòng)作的執(zhí)行者和接受者是同一個(gè)人。假設(shè)你想表達(dá)“他傷害了自己”，你會(huì)用哪種反身動(dòng)詞形式？A.VahingoittanutB.VahingoittuiC.VahingoittaaD.Vahingoittamaton13.芬蘭語(yǔ)的語(yǔ)法中，有一種叫做“否定句”的結(jié)構(gòu)，用來(lái)表達(dá)否定的意義。假設(shè)你想表達(dá)“我不喜歡咖啡”，你會(huì)用哪種否定句結(jié)構(gòu)？A.Enpid?kahvistaB.Enolepit?nytkahvistaC.Olenen??eipid?kahvistaD.Eik?min?pid?kahvista14.芬蘭語(yǔ)中有一種叫做“復(fù)合詞”的語(yǔ)法結(jié)構(gòu)，由兩個(gè)或多個(gè)單詞組合而成，形成一個(gè)新詞。假設(shè)你想表達(dá)“公交車”，你會(huì)用哪種復(fù)合詞形式？A.BussiB.BussinC.BussillaD.Bussiin15.芬蘭語(yǔ)的語(yǔ)法中，有一種叫做“疑問(wèn)句”的結(jié)構(gòu)，用來(lái)表達(dá)疑問(wèn)的意義。假設(shè)你想表達(dá)“你叫什么名字？”，你會(huì)用哪種疑問(wèn)句結(jié)構(gòu)？A.Mit?oletnimeni?B.Mit?oletkutsutaan?C.Kukaolet?D.Mik?onnimesi?16.芬蘭語(yǔ)中有一種叫做“代詞”的語(yǔ)法成分，用來(lái)替代名詞。假設(shè)你想表達(dá)“這本書是我的”，你會(huì)用哪種代詞形式？A.T?m?kirjaonminunB.T?m?kirjaonmeid?nC.T?m?kirjaonsinunD.T?m?kirjaonheid?n17.芬蘭語(yǔ)的語(yǔ)法中，有一種叫做“形容詞比較級(jí)”的結(jié)構(gòu)，用來(lái)表達(dá)兩個(gè)事物之間的比較關(guān)系。假設(shè)你想表達(dá)“這個(gè)蘋果比那個(gè)蘋果更大”，你會(huì)用哪種形容詞比較級(jí)結(jié)構(gòu)？A.T?m?omenaonsuurempikuinseomenaB.T?m?omenaonsuurempiseomenaC.T?m?omenaonsuurempiomenaD.T?m?omenaonkuinsuurempiomena18.芬蘭語(yǔ)中有一種叫做“副詞”的語(yǔ)法成分，用來(lái)修飾動(dòng)詞、形容詞或其他副詞。假設(shè)你想表達(dá)“她非常聰明”，你會(huì)用哪種副詞形式？A.H?nenon?lyk?sB.H?nenoneritt?in?lyk?sC.H?nen?lyk?sonD.H?nenon?lykk??sti19.芬蘭語(yǔ)的語(yǔ)法中，有一種叫做“動(dòng)詞不定式”的結(jié)構(gòu)，用來(lái)表達(dá)動(dòng)詞的基本形式。假設(shè)你想表達(dá)“我想要去芬蘭”，你會(huì)用哪種動(dòng)詞不定式形式？A.Haluanmenn?SuomeenB.Haluanmenn?SuomeaC.Haluanmenn?SuomeenD.Haluanmenn?Suomeen20.芬蘭語(yǔ)中有一種叫做“介詞”的語(yǔ)法成分，用來(lái)表達(dá)名詞與其他詞之間的關(guān)系。假設(shè)你想表達(dá)“我在學(xué)校里學(xué)習(xí)”，你會(huì)用哪種介詞形式？A.Min?opiskelenkoulussaB.Min?opiskelenkouluC.Min?opiskelenkoulussaD.Min?opiskelenkouluun二、填空題（本部分共10小題，每小題2分，共20分。請(qǐng)根據(jù)句意，在橫線上填寫合適的芬蘭語(yǔ)單詞。）1.Min?______(haluta)______(ruoka)______(huonosti)______(omena).2.Seon______(kaunis)______(talo)______(neid?n).3.Min?______(meni)______(kotiin)______(eilen)______(iltaisin).4.H?n______(eiole)______(ty?skennellyt)______(t?n??n)______(koulussa).5.Mit?______(sin?)______(teet)______(nyky??n)______(iltaisin)?6.Min?______(haluan)______(opiskella)______(suomea)______(tulevaisuudessa).7.T?m?on______(suuri)______(arkki)______(kaikkiin).8.H?n______(eiole)______(tietoinen)______(t?m?)______(asia).9.Mit?______(olet)______(nimi)______(sinulla)?10.Min?______(annoin)______(kirjan)______(opettajalle)______(eilen).三、句子改錯(cuò)題（本部分共10小題，每小題2分，共20分。下列每個(gè)句子中都有四處劃線部分，其中有一處是錯(cuò)誤的。請(qǐng)找出錯(cuò)誤的部分，并改正它，將正確的單詞寫在答題紙上。）1.Min?olensy?nytkuusiomenaaeilenaamulla.A.olenB.sy?nytC.kuusiD.aamulla2.H?nonpit?nytsuomeakiinnostavaaoppimassa.A.onB.pit?nytC.suomeaD.oppimassa3.Meid?nt?ytyykirjoittaakaksiesseit?viikonloppuunmenness?.A.t?ytyyB.kirjoittaaC.kaksiD.menness?4.Sinullaonvaikeaaikaymm?rt??suomenkielenmonimutkaisias??nt?j?.A.onB.vaikeaC.aikaD.ymm?rt??5.T?m?kirjaonliianpitk?luettavaksiilmantaukoja.A.onB.liianC.pitk?D.luettavaksi6.Netyt?tovatmenneetkoulullejot?n?aamuna.A.ovatB.menneetC.koululleD.jo7.Min?entied?,miss?h?nonasunutaiemmin.A.entied?B.miss?C.h?nD.onasunut8.H?nenont?rke??,ett?h?noppiisuomeanopeasti.A.onB.t?rke??C.ett?D.oppii9.Meid?neipid?h?nenollahuolissaanpienist?asioista.A.eipid?B.h?nenC.ollaD.huolissaan10.T?m?onkaunispaikka,jossamevoimmeviett??aikaayhdess?.A.onB.kaunisC.jossaD.voimme四、閱讀理解題（本部分共5小題，每小題4分，共20分。請(qǐng)仔細(xì)閱讀下面的短文，然后根據(jù)短文內(nèi)容回答問(wèn)題。）Miajamuutamayst?v?niovatviett?neetviikonloppunsaRovaniemell?.Saimmetilatam?kinuima-altaalla,jokaolit?ydellinenpaikkarentoutuajanauttialuonnosta.Perjantainaaamullak?vimmehiiht?m?ss?l?hell?m?kki?.Ilmaolikirkasjatuulipuhalsilehtojenl?pi.Lounasaterioimmem?kinkeitti?ss?,jasy?immepaikallistakalaajamakkaraa.Illallaj?rjestimmenuotiop?iv?njalauloimmelaulujanuotion??rell?.Lauantainaaamullak?vimmevaellusretkell?tunturilakeenrannalla.Retkenaikanan?immemuutamialintujajahaastimmeitsemmehyppim??njylhiinjokit?rm??n.P?iv?nlopussapalasimmem?kkiinjanautimmel?mpimist?karkkeista.S?p?ll?viikonloppullaolit?ydellinentapap??st?poisarjenkiireist?jakokeaSuomenkauneimmanluontoa.1.Miss?Miajah?nenyst?v?ns?viettiv?tviikonloppunsa?A.HelsinkiB.RovaniemiC.TampereD.Oulu2.Mit?Miajah?nenyst?v?ns?tekiv?tperjantainaaamulla?A.K?viv?tuimassaB.K?viv?thiiht?m?ss?C.K?viv?tk?velyll?D.K?viv?tpy?r?ilem?ss?3.Mit?aterioivatMiajah?nenyst?v?ns?lounasaterianajaksi?A.Leip??jamaitoaB.PaikallistakalaajamakkaraaC.KarkkejajajuustojaD.Puuroajaleip??4.Mit?Miajah?nenyst?v?ns?tekiv?tillalla?A.K?viv?tnukkumaanB.J?rjestiv?tnuotiop?iv?nC.K?viv?tkatselemassat?hti?D.K?viv?tpelatakortteja5.Miss?Miajah?nenyst?v?ns?k?veliv?tvaellusretkell?lauantaiaamulla?A.J?rvenrannallaB.TunturilakeenrannallaC.M?nkij?rvenrannallaD.Rajavesiin本次試卷答案如下一、選擇題答案及解析1.A.Kiitos解析：在芬蘭超市的情境下，售貨員的幫助是友好的行為，最自然的表達(dá)感謝的方式是使用“kiitos”，意思是“謝謝”。其他選項(xiàng)不適用于此情境?！癘letko”是疑問(wèn)句，“Mik?”是問(wèn)“什么”，“Miten”是問(wèn)“如何”。2.D.Partitive解析：“我讀了一本關(guān)于芬蘭歷史的書”這句話中，“書”（kirja）是動(dòng)作“讀”（lue）的賓語(yǔ)，但在芬蘭語(yǔ)中，表示可數(shù)名詞的賓語(yǔ)通常使用部分格（partitive）。其他選項(xiàng)中，nominative是主格，genitive是屬格，accusative是直接賓格，但通常不用于可數(shù)名詞的賓語(yǔ)。3.A.Menev?t解析：“他們將會(huì)去赫爾辛基”這句話中，主語(yǔ)是“他們”（he），動(dòng)詞需要使用第三人稱復(fù)數(shù)將來(lái)時(shí)形式，“menev?t”是“去”的將來(lái)時(shí)形式。其他選項(xiàng)中，“menet??n”是被動(dòng)式，“menetet??n”是被動(dòng)式將來(lái)時(shí)，“menet??n”是現(xiàn)在時(shí)。4.C.Muistakaak?ytt??v?hemm?nmuovia解析：在社區(qū)會(huì)議上提出減少塑料使用的建議，最合適的表達(dá)是“Muistakaak?ytt??v?hemm?nmuovia”，意思是“大家記得少用塑料”。其他選項(xiàng)中，“pahvia”意思是“垃圾”，不適用于塑料，“enemm?n”意思是“更多”，與建議的意圖相反。5.A.Taloonkorjattu解析：“房子被修復(fù)了”這句話中，使用使動(dòng)態(tài)表達(dá)動(dòng)作的執(zhí)行者不明確，芬蘭語(yǔ)中使動(dòng)態(tài)通常用被動(dòng)式，“Taloonkorjattu”意思是“房子被修復(fù)了”。其他選項(xiàng)中，“Talokorjataan”是主動(dòng)式現(xiàn)在時(shí)，“Talononkorjattu”和“Taloaonkorjattu”是錯(cuò)誤的被動(dòng)式結(jié)構(gòu)。6.A.Nominative解析：“她的花園很美麗”這句話中，“美麗”（kaunis）是形容詞，修飾名詞“花園”（talo），形容詞需要與名詞的格一致。花園是主語(yǔ)，使用主格（nominative）?！発aunis”在主格時(shí)形式不變。其他選項(xiàng)中，genitive是屬格，accusative是直接賓格，partitive是部分格。7.D.Hitaasti解析：“他慢慢地走著”這句話中，“慢慢地”是修飾動(dòng)詞“走”（menee）的方式，使用副動(dòng)詞形式，“hitaasti”是“慢”的副動(dòng)詞形式。其他選項(xiàng)中，“hienosti”意思是“優(yōu)雅地”，“hitkaan”和“hitain”不是正確的副動(dòng)詞形式。8.D.Menin解析：“我昨天去了學(xué)?！边@句話中，“昨天”是過(guò)去時(shí)間，動(dòng)詞需要使用過(guò)去時(shí)形式，“menin”是“去”的過(guò)去時(shí)形式。其他選項(xiàng)中，“istunut”是“坐”的過(guò)去式，“mennyt”是“去”的過(guò)去分詞，“menen”是現(xiàn)在時(shí)形式。9.B.Genitive解析：“我有兩個(gè)朋友”這句話中，“兩個(gè)”（kaksi）是量詞，修飾名詞“朋友”（yst?v?），量詞需要與名詞的格一致。朋友是復(fù)數(shù)，使用屬格（genitive）?！発aksi”在屬格時(shí)形式為“kaksien”。其他選項(xiàng)中，nominative是主格，accusative是直接賓格，partitive是部分格。10.C.Minullekirjan解析：“我給老師一本書”這句話中，“給”是間接賓語(yǔ)，使用介詞“minulle”，意思是“給我”，然后是名詞“書”（kirja）的直接賓語(yǔ)，使用部分格形式“kirjan”。其他選項(xiàng)中，“kirjaaminulle”，“Kirjaaminulle”，“Kirjanminulle”都是錯(cuò)誤的語(yǔ)序和格形式。11.A.Punaistaomenaa解析：“紅色的蘋果”這句話中，“紅色”（punainen）的元音是“a”，而“蘋果”（omena）的元音是“a”，元音和諧規(guī)則要求形容詞的元音與名詞的元音一致，所以形容詞也使用元音“a”的形式“punaista”。其他選項(xiàng)中，“punainenomena”，“punainenomenaa”，“punaistaomenan”都不符合元音和諧規(guī)則。12.B.Vahingoittui解析：“他傷害了自己”這句話中，“傷害”是反身動(dòng)詞，表示動(dòng)作的執(zhí)行者和接受者是同一個(gè)人，使用反身形式“vahingoittui”。其他選項(xiàng)中，“vahingoittanut”是主動(dòng)式，“vahingoitta”是不定式，“vahingoittamaton”是形容詞。13.A.Enpid?kahvista解析：“我不喜歡咖啡”這句話中，否定句的結(jié)構(gòu)是“en+動(dòng)詞原形”，所以使用“en”和“pit??”的原形“pid?”。其他選項(xiàng)中，“enolepit?nytkahvista”是完成時(shí)否定，“olenen??eipid?kahvista”是錯(cuò)誤的否定結(jié)構(gòu)，“eik?min?pid?kahvista”是疑問(wèn)句。14.A.Bussi解析：“公交車”是由兩個(gè)詞組合而成的復(fù)合詞，“bussi”是“車”的意思，“bus”是“公共”的意思，組合成“bussi”表示“公交車”。其他選項(xiàng)中，“bussin”，“bussilla”，“bussiin”都是“bussi”的修飾形式或介詞短語(yǔ)。15.C.Kukaolet?解析：“你叫什么名字？”這句話中，問(wèn)名字使用疑問(wèn)詞“kuka”，意思是“誰(shuí)”，然后是動(dòng)詞“ole”的原形“olet”，意思是“是”，最后是賓語(yǔ)“nimesi”，意思是“你的名字”。其他選項(xiàng)中，“mit?oletnimeni”和“mit?oletkutsutaan”是錯(cuò)誤的問(wèn)法，“mik?onnimesi”問(wèn)的是“你的名字是什么”。16.A.T?m?kirjaonminun解析：“這本書是我的”這句話中，使用代詞“minun”表示“我的”，放在名詞“書”（kirja）前面。其他選項(xiàng)中，“meid?n”，“sinun”，“heid?n”分別表示“我們的”，“你的”，“他們的”。17.A.T?m?omenaonsuurempikuinseomena解析：“這個(gè)蘋果比那個(gè)蘋果更大”這句話中，比較級(jí)結(jié)構(gòu)是“形容詞比較級(jí)+kuin”，意思是“比……更……”，“suurempi”是“更大”的比較級(jí)形式。其他選項(xiàng)中，“t?m?omenaonsuurempiseomena”，“t?m?omenaonsuurempiomena”，“t?m?omenaonkuinsuurempiomena”都不符合比較級(jí)結(jié)構(gòu)。18.B.H?nenoneritt?in?lyk?s解析：“她非常聰明”這句話中，“非?！笔歉痹~“eritt?in”，修飾形容詞“聰明”（?lyk?s），放在形容詞前面。其他選項(xiàng)中，“h?nenon?lyk?s”，“h?nen?lyk?son”，“h?nenon?lykk??sti”都不符合語(yǔ)法結(jié)構(gòu)。19.A.Haluanmenn?Suomeen解析：“我想要去芬蘭”這句話中，“想要”是動(dòng)詞“halua”的原形，“去”是動(dòng)詞“menn?”的不定式，“芬蘭”是地名“Suomi”，使用介詞“l(fā)?pi”表示“去”。其他選項(xiàng)中，“haluanmenn?Suomea”，“haluanmenn?Suomea”，“haluanmenn?Suomeen”都不符合語(yǔ)法結(jié)構(gòu)。20.A.Min?opiskelenkoulussa解析：“我在學(xué)校里學(xué)習(xí)”這句話中，“在”是介詞“koulussa”，表示地點(diǎn)，“學(xué)?！笔敲~“koulu”，使用主格形式。其他選項(xiàng)中，“min?opiskelenkoulu”，“min?opiskelenkoulussa”，“min?opiskelenkouluun”都不符合語(yǔ)法結(jié)構(gòu)。二、填空題答案及解析1.Min?haluanruokahuonostiomenaa.解析：“我想要……不好地吃蘋果”這句話中，“想要”用動(dòng)詞“halua”，“不好地”用副詞“huonosti”，“吃”用動(dòng)詞“sy?d?”，“蘋果”用名詞“omena”。完整的句子是“Min?haluanruokahuonostiomenaa.”2.Seonkaunistaloneid?n.解析：“它是美麗的他們的房子”這句話中，“是”用動(dòng)詞“on”，“美麗的”用形容詞“kaunis”，“房子”用名詞“talo”，“他們的”用代詞“heid?n”。完整的句子是“Seonkaunistaloneid?n.”3.Min?menikotiineileniltaisin.解析：“我去了家昨天晚上”這句話中，“去了”用動(dòng)詞“menin”，“家”用名詞“koti”，“昨天”用副詞“eilen”，“晚上”用副詞“illalla”。完整的句子是“Min?meninkotiineileniltaisin.”4.H?neiolety?skennellytt?n??nkoulussa.解析：“他沒有工作今天在學(xué)?！边@句話中，“沒有”用助動(dòng)詞“eiole”，“工作”用動(dòng)詞“ty?skennellyt”，“今天”用副詞“t?n??n”，“在學(xué)?！庇媒樵~短語(yǔ)“koulussa”。完整的句子是“H?neiolety?skennellytt?n??nkoulussa.”5.Mit?sin?teetnyky??niltaisin?解析：“你今天晚上做什么”這句話中，“什么”用疑問(wèn)詞“mit?”，“你”用代詞“sin?”，“做什么”用動(dòng)詞“teet”，“今天”用副詞“nyky??n”，“晚上”用副詞“illalla”。完整的句子是“Mit?sin?teetnyky??niltaisin?”6.Min?haluanopiskellasuomeatulevaisuudessa.解析：“我想要學(xué)習(xí)芬蘭語(yǔ)未來(lái)”這句話中，“想要”用動(dòng)詞“halua”，“學(xué)習(xí)”用動(dòng)詞“opiskella”，“芬蘭語(yǔ)”用名詞“suomea”，“未來(lái)”用副詞“tulevaisuudessa”。完整的句子是“Min?haluanopiskellasuomeatulevaisuudessa.”7.T?m?onsuuriarkkikaikkiin.解析：“這是大的arkki所有人”這句話中，“是”用動(dòng)詞“on”，“大的”用形容詞“suuri”，“arkki”用名詞，“所有人”用代詞“kaikkiin”。完整的句子是“T?m?onsuuriarkkikaikkiin.”8.H?neioletietoinent?m?asia.解析：“他不知道這個(gè)事情”這句話中，“不知道”用動(dòng)詞“eioletietoinen，“這個(gè)”用代詞“t?m?”，“事情”用名詞“asia”。完整的句子是“H?neioletietoinent?m?asia.”9.Mit?oletnimisinulla?解析：“你有什么名字”這句話中，“什么”用疑問(wèn)詞“mit?”，“你”用代詞“sin?”，“名字”用名詞“nimi”，“你”用代詞“sinulla”。完整的句子是“Mit?oletnimisinulla?”10.Min?annoinkirjanopettajalleeilen.解析：“我給了書老師昨天”這句話中，“給了”用動(dòng)詞“annoin”，“書”用名詞“kirja”，“老師”用名詞“opettaja”，“昨天”用副詞“eilen”。完整的句子是“Min?annoinkirjanopettajalleeilen.”三、句子改錯(cuò)題答案及解析1.Min?olensy?nytkuusiomenaaeilenaamulla.錯(cuò)誤：olen正確：sy?n解析：“我吃蘋果昨天早上”這句話中，“吃”用動(dòng)詞原形“sy?n”，“昨天早上”用時(shí)間狀語(yǔ)“eilenaamulla”。正確的句子是“Min?sy?nkuusiomenaaeilenaamulla.”2.H?nonpit?nytsuomeakiinnostavaaoppimassa.錯(cuò)誤：pit?nyt正確：pit??解析：“他喜歡芬蘭語(yǔ)有趣學(xué)習(xí)”這句話中，“喜歡”用動(dòng)詞原形“pit??”，“芬蘭語(yǔ)”用名詞“suomea”，“有趣學(xué)習(xí)”用形容詞“kiinnostavaa”和動(dòng)詞不定式“oppimassa”。正確的句子是“H?npit??suomeakiinnostavaaoppimassa.”3.Meid?nt?ytyykirjoittaakaksiesseit?viikonloppuunmenness?.錯(cuò)誤：viikonloppuunmenness?正確：viikonloppuun解析：“我們的必須寫兩篇作文周末之前”這句話中，“必須寫”用動(dòng)詞“t?ytyykirjoittaa”，“兩篇作文”用數(shù)量詞“kaksiesseit?”，“周末之前”用時(shí)間狀語(yǔ)“viikonloppuun”。正確的句子是“Meid?nt?ytyykirjoittaakaksiesseit?viikonloppuun.”4.Sinullaonvaikeaaikaymm?rt??suomenkielenmonimutkaisias??nt?j?.錯(cuò)誤：aika正確：aika解析：“你困難時(shí)間理解芬蘭語(yǔ)復(fù)雜規(guī)則”這句話中，“困難時(shí)間”用名詞“aika”，“理解”用動(dòng)詞“ymm?rt??”，“芬蘭語(yǔ)”用名詞“suomenkielen”，“復(fù)雜規(guī)則”用形容詞“monimutkaisia”和名詞“s??nt?j?”。句子沒有錯(cuò)誤。5.T?m?kirjaonliianpitk?luettavaksiilmantaukoja.錯(cuò)誤：luettavaksi正確：luettavaksi解析：“這本書太長(zhǎng)讀沒有休息”這句話中，“太長(zhǎng)”用形容詞“l(fā)iianpitk?”，“讀”用動(dòng)詞不定式“l(fā)uettavaksi”，“沒有休息”用介詞短語(yǔ)“ilmantaukoja”。句子沒有錯(cuò)誤。6.Netyt?tovatmenneetkoulullejot?n?aamuna.錯(cuò)誤：on正確：ovat解析：“那些女孩去了學(xué)校已經(jīng)今天早上”這句話中，“去了”用動(dòng)詞過(guò)去時(shí)“menneet”，“學(xué)?！庇妹~“koululle”，“已經(jīng)”用副詞“jo”，“今天早上”用時(shí)間狀語(yǔ)“t?n?aamuna”。正確的句子是“Netyt?tovatmenne